Noniin kissat, rotat ja kaikki muut nisäkkäät! Seuraa taas pienoinen jauhantatuokio, näin paremman puutteen puutteesa (kyllä sanoin puutteen puutteessa), tänään aiheenamme on universumia myllertävä ja muiluttava ilmiö joka on tuttu kieltenoppitunneiltakin, futuuri toisinsanoen tulevaisuus. Tarkentaakseni tarkoitusperiäni (joita hyvin harvoin esiintyy) vielä teidän tyhmyreiden varalta, niin kyseessä on syväanalysoivaa pohdintaa elämästäni sen jälkeen kun Gaudeamus igitur on liverrelty ilmoille, jos siis niin tulee käymään ylipäätään..Mutta toivokaamme parasta.
Yläasteen loppusuoralla meitsille ei ollut selvää edes haenko lukioon, vaiko amikseen, joten voinette hyvin arvata todennäköisyys prosenttia sille, tiedänkö mitä teen lukion jälkeen. Kovin vaikea on lähteä kehittelemään itselleen teoriassa tulevaisuutta, kun en tunne mitään paloa jotakin tiettyä alaa kohtaan..
Sen tiedän vain, että tahtoisin tulevaisuudessa olla ammatissa joka liittyisi jotenkin teatteriin, lähinnä kirjoittamis mielessä siis. Kirjoittaminen on varmaankin ainoita asioita, joissa olen jokseenkin hyvä ja josta olen saanut myös tunnustustakin, muiltakin tahoilta kuin vain omalta äidiltäni!
Olenkin miettinyt nyt enemmän kuin vakavissani että TeaKkiin (teatterikorkeakoulu! d44) olisi aivan mielettömän psykedeelistä päästä, vähän silti pelottaa että kuinka korkea taso siellä on vastassa dramaturgian puolella. Tuppaa turhan usein lannistamaan taidealojen koulutusten korkea taso, vaikka varmastikkin omat rahkeeni riittäisivät ihan yhtälailla kuin muidenkin hakijoiden, ellei jopa pidemmälle jos tosissani innostun
TeaKkissa olisi myöskin se hyvä puoli, että laitos sijaitsee Helsingforsissa, siis siedettävän matkan päästä täältä susirajalta. Itselläni on se periaate etten minnekään hevonvittuun tahdo lähteä opiskelemaan, kun koko elämä on täällä..
On myös toki olemassa varsin todennäköinen problema etten pääsisi edes sisälle koko kouluun, joten on hyvä olla varalla pari (tai parisataa) ässää hihassa. Ensimmäisenä ässänä olisikin sitten ihan tampereella tuo TAMK ja siellä sitten elokuva- ja televisioalan koulutusohjelma, jossa pääsisin messevästi opiskelemaan käsikirjoittamista, kelpaisi nimittäin vallan mainiosti, siinä missä dramaturgiakin. Tampereella sijaitsee myöskin toinen ässäni, Tampereen yliopisto, saisin sielläkin pienillä kikkailuilla toteuttaa kirjoittamisfantasiaani.
Mutta jos jostain syystä kävisikin niin etten pääsisi näitä unelmiani toteuttamaan, niin voi olla että minut löytää Osaralta touhuamasta hevosten kanssa.
Mutta kaikkien näiden tylsien vaihtoehtojen yläpuolella on myös ideoiden äiti. Lähden yksinkertaisesti vaan kiertämään maailmaa ja maistelemaan paikallisia viinoja, otan mielelläni vastaan matkaseuraa eli jos kiinnostaa niin infoilkaapa mua ;)
Tuhannen ja yhden järjettömyyden pohdintaa
perjantai 28. tammikuuta 2011
Lähettänyt Enelye klo 10.34
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti